Ostin tänään Jokerille lahjan. Lahjan, jonka hän näkee minun päälläni ensi viikonloppuna, kun yökyläilen hänen luonaan. Odotan hänen yllättyvän iloisesti, enkä malta odottaa, jotta näen hänen ilmeensä ja kiihkosta palavat silmät.
En voisi olla onnellisempi. Aamulla tulin ajatelleeksi, kuinka tämä rakkaus on juuri kaikkea sitä, mistä pienenä haaveilin, kaikki hänessä. Hänen luonteensa, kaikki. En voi sanoilla kertoa. Tästä julmasta maailmasta ei löydy niin kauniita sanoja kuvaamaan hänen sydämensä hyvyyttä.
Olen miettinyt, miten rakkauteni Jokeriin on muuttanut minua. Miten Jokeri on muuttanut minua. Ainakin se on selvää, että olen itsevarmenpi. Hänen hyväksyntänsä on saanut minut viimein uskomaan, että olen hyvä. Se, että hän sanoo minua kauniiksi juuri heränneenä, ilman meikkiä, kuulostaa korvissani huonolta vitsiltä ja naurahdan, mutta hän tosissaan sanoo minun olevan kaunein ihminen maailmassa. Hänen pyytteetön rakkautensa on parantanut menneisyyden haavani, ainakin se on vienyt sen kyynisyyden tunteen, jota tunsin ajatellessanikaan rakkautta. En ikinä uskonut sen olevan mahdollista. Rakkaus. Hän on antanut minulle toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti