torstai 21. heinäkuuta 2011

And I know that we'll be just fine.



Elämä on paljon helpompaa
ilman
tyhmiä ihastuksia, rakkautta, parisuhdetta
vanhempia, joiden kanssa tapella
ajatuksia tai tunteita
varsinkin ilman rakkautta.
Päivästä toiseen etsin iloisia asioita ja yritän turruttaa tuskani tunteettomuuteen
Päivästä toiseen jätän lääkkeet syömättä
Päivästä toiseen nauran kyyneleeni pois.
En enää edes itse tiedä, milloin nauruni on valheellista ja milloin aitoa syvältä kumpuavaa
En tiedä mitä tuntea. Jos en tunnekkaan mitään? Minä olen ok, uskokaa jo.





Meidän hetkemme olivat ihania ja arvokkaita
Toit minulle paljon hyvää, uskoa ja toivoa. Rakastit minua sellaisenaan, kaikkine virheineni
ja pelkoineni. Tuit minua silloinkin, kun en jaksanut uskoa meihin tai itseeni, sinun rakkauteesi.
Tulen aina muistamaan sinut sellaisena, vaikka satumme saikin niin ruman lopun, vaikka emme enää
ikinä puhuisi toisillemme. I will keep this memory of you and me. Kyyneleet silmissä nauran meidän hölmöille hetkillemme. Onnea ja surua sekaisin poskillani. This bitter sweet memory will remain. Olen surullinen, että se loppui. Mutta olen iloinen, että se oli. Kiitos ja näkemiin, sinä kuulut muistoihin.


Ei kommentteja: