tiistai 19. heinäkuuta 2011

One day you will believe, the time will come to bury your bitter self

Alkoholi tuo suuhuni sanoja, joita en tiennyt minulla olevan. Uusia ajatuksia ja oivalluksia. Ymmärrän, en itke Jokeria, vaan tätä yksinäisyyttä jonka hän jätti jälkeensä. Onneksi Punapää on vierelläni, ajattelen. Ilman häntä olisin varmasti loppuun palanut.Tunnit kuluvat, puheet muuttuvat raa'emmiksi. Onnen kyyneleistä, tulee tuskan pisaroita. Minä laulan oksentavalle Punapäälle " katso minun vuotavan, katso "



Punapää rukoilee Jumalaa apuun, apuun epätoivoiselle ateistille

Pikku tunnit ovat aina yksinäisiä. Laskuhumala on aina yhtä itsetuhoinen. Ahdistaa ahdistaa ahdistaa
Lääke, lääke, lääke, lääke lasken kuuteentoista ja nielen ne kaikki kerralla, hajonneen nuolen pöydästä
Pyydän apua
Kuolemaan.
Mattoveitsi hiertää läskiä
Kyyneleet valtavaat ruumisarkkuni virtana
And you can't hold back...
Ripustaudun verhotankoon
Your last breath will be the moment you realise your fate
Kuulen oman ääneni, mutten ymmärrä sitä
You have gone too far, and you know it's too late




Oksennan vaahtoa ja itkua roskakoriin kompuroin
kaikki menee mustaksi
kaadunko taas
otatko kiinni




I'll run just to see the sun
and I'll watch as light crushes all
We'll see how the cities fall on our own
See the way the vultures circle our heads
is this over?

Ymmärrä, minä yritän.

Ei kommentteja: